torstai 7. helmikuuta 2013

interior design trade fair

Turun messu- ja kongressikeskuksessa vietettiin viime viikonloppuna Rakentaminen & Sisustaminen -messuja. Mekin päätimme sunnuntai aamupäivällä lähteä katsastamaan messutarjontaa. Täytyy sanoa, että olimme kyllä pettyneitä. Messuseurana minulla oli äiti, jonka sisustussilmä vetää kyllä vertoja ammattilaisille! Harmi siis, ettei tällä kertaa tarjonta oikein vakuuttanut.





 
Ainoat ostokseni tein Pintanikkareilta, jotka myivät pintakäsittelyaineita. Toivon siitä olevan apua vanhaan olohuoneenpöytääni, johon peikkoprinsessa kaatoi vahingossa vettä. Tottakai siis tuurillani siinä kävi niin, että vesi imeytyi pöydällä olleen naistenlehden alle, ja sitä irrottaessani sain pöydän päälimmäisen lakkakerroksen mukaan. Myyjäpoika, joka oli hurjan mukava ja asiantunteva, kertoi aineen olevan omiaan juuri tällaisille vaurioille. Vielä en ole päässyt testaamaan, mutta odotukset ovat korkealla.

Muutama muu näytteilleasetteja jäi kyllä kaihertamaan mieltäni, ja voi olla että täytyy tehdä nettikauppatilausta vielä perään. Esim. lietolainen Mielikuvat myy ihania sisustustarroja, joita pitkään katselin messuillakin. Tarroja oli monenlaisia ja -värisiä, vaikka tietysti heillä oli mukana vain rajattu valikoima, jonka takia itseasiassa ostokset jäivätkin tekemättä. Olen toki jo ehtinyt vähän vilkuilla nettikauppaa, sillä prinsessan huone melkein pakosti vaatii ihanaa mietelausetta seinälleen.

Toinen asia, jota jäin haikailemaan, on uusi kukkaro. Hätäpäissäni sen melkein ostinkin, mutta sitten minut palautettiin maanpinnalle kovan hinnan vuoksi. Kyseessä oli jokin sisustussuunnittelija, jolla oli myös pieni puoti nettikauppoineen, jossa myydään mm. ihania hollantilaisen PiP Studion tuotteitta. Ja juuri tällaiseen PiP -lompakkoon ihastuin! 


Eipä vain tulisi mieleenikään tuhlata lompakkoon niin paljoa. Tuotteet olivat kyllä erittäin söpöjä, eikä niitä ole tehty kankaita tuhlaten. Jokainen kukkaro/laukku/läppärisuoja on uniikki kuosiltaan, vaikka käytetty kangas onkin samaa. Siinä nimenomaisessa lompakossa jota ihailin, oli enemmän tuollaisia sinisävyjä ja vähemmän noita kukkakuvioita. Täytynee toteuttaa haave tästä kukkarosta kunhan Suomeen saadaan joku kattavan valikoiman omaava jälleenmyyjä. :) Sitä odottellessa!


kuvat paitsi lompakko: täältä
lompakko: guuglattu



tiistai 5. helmikuuta 2013

aaargh

Tänään minua ärsyttävät huipusti:

  • Ihmiset, jotka kuvittelevat tietävänsä kaiken sinusta vain yhden roolin perusteella. Se, millainen olen äitinä, ei kerro mitään siitä millainen olen työssäni. Se, millainen olen ystävieni seurassa vapaalla, ei kerro mitään siitä miten hoidan lemmikkini. Ja varsinkin; se, millainen olen töissä, ei todellakaan kerro koko totuutta siitä, millainen olen muussa elämässäni. Hymyilen, mutta se ei aina tarkoita sitä että olisin onnellinen. Joskus olen huonotuulinen, vaikkei se välttämättä johdu juuri sinusta. Älä arvostele elämääni vain yhden palasen perusteella. Et todellakaan ole nähnyt vielä koko kuvaa.
  • Ihmiset, jotka käyttävät kirjoittaessaan x:ää. "voisix tulla muutamax tunnix kylään?" "pääsi onnex hetkex rentoutuu!!1!" "mix mä?" Aargh. Kuvittelin x-villityksen jääneen kuin sukupolvemme kasvoi peruskouluikäistä vanhemmaksi, mutta niin, kaikkihan eivät toki kehityksen rattaissa pysy.
  • Ihmiset, jotka esim. sosiaalisessa mediassa lähestyvät sinua tuhat kertaa kaveripyynnöin tms. eivätkä muutamasta ensimmäisestä vinkistä ymmärrä, että kiitos, anna olla. Joko en tunne sinua, tai en välittäisi tuntea. 
  • Ihanan värinen huulipuna, johon et millään onnistu löytämään oikean väristä rajauskynää. Voi miten elämä olisi helpompaa, jos sen löytäisin.
  • Puhelu, jonka soitat kysyäksesi nopeasti asiaa, koska kiire, ja kohteliaisuuttasi päädyt jorisemaan jonninjoutavia varttitunniksi. Ja olet myöhässä.

Hmm. Siinä ne taisivat ollakin. Haha, helpottipa se mieltä. Vaikka tulen kyllä aina näkemään punaista kohdan kaksi vuoksi.. Kiitos ja näkemiin, Anya kuittaa.