keskiviikko 9. huhtikuuta 2014

wind of change

Blogihiljaisuuteni katkeaa ympäripyöreään ja mitäänsanomattomaan postaukseen, jossa meinaan kertoa muuttosten tuulista elämässäni. Talvi toi mukanaan raikkauden ja selkeyden. Keväällä odotan muutoksia konkreettisesti tapahtuviksi.

Jotain on jo tapahtunutkin. Hain työpaikallani vapaana ollutta lähiesimiehen pestiä ja minut valittiinkin virkaan määräaikaisesti. Syksyllä katsotaan jatkoja sitten.



Odottavin mielin mennään. Kevät!

sunnuntai 2. helmikuuta 2014

february 2nd

Tiedän, että toistan itseäni mitä tulee vuodenaikojen hehkuttamiseen. Etenkin siis kevät on mielestäni aivan mahtavaa aikaa! Tänään vietetäänkin yhtä lempisapateistani, Imbolcia, vuoden ensimmäistä kevään juhlaa. Yhteensä kevättä juhlitaan kolmesti, mutta tämä ensimmäinen on näistä minulle tärkein. Aamuisin töihin mennessä ja iltapäivisin kotiin tullessa huomaa konkreettisesti kevään koiton lisääntyneenä valon määränä. Eilispäiväinen lumituisku hieman kadotti kevätajatuksia, mutta kohta saamme taas ihailla ensimmäisiä krookuksia ja narsisseja ja näemme jo ensimmäiset lakaisuautot. Eikä aikaakaan kun juhimme jo keskikesän sapattia Lithaa.

Mutta eipä mennä vielä edelle aikoja. Imbolcia olen viettänyt perinteisesti siivoillen talvijuttuja pois, herätellen kotia ja itseäni valoisampaan aikaan sekä tehden ennustuksia keväälle kynttilöiden valossa. Suuret muutokset puhalsivat elämääni ensilumen myötä, kuten intuitioni sanoi. Nyt on siis kaiken kaikkiaan ollut otollinen aika ennustusten tekemiselle ja itsensä virittämiselle niiden kanssa samalle taajuudelle. 




Nauttikaa kevään koitosta ja virittäkää mielenne valon aikaan.

tiistai 28. tammikuuta 2014

my home

Jos jotkut asiat blogistani näkyvät läpi, niin luultavasti rakkauteni työhöni, esittävään taiteeseen ja kotiini. Rakastan punaista tupaani, maalla asumisen onnea ilman naapureita sekä rauhallista pihatietä. Rakastan viereistä metsää ja pellonreunoja, puuhommia ja lintuja jotka tekevät omat kotinsa pihapuihini. Rakastan marjapensaita ja raparperiani, jättimäistä sireeniä sekä räjähtänyttä perennapenkkiäni.

Kotiini liittyy vahvasti hienoinen mökkitunnelma. Eettisenä kuluttajana kotiini ei ole hankittu ainuttakaan huonekalua, mattoa, verhoa tai pöytäliinaa uutena. Kaikki on saatu lahjoituksena, haettu mummulan vinteiltä tai hankittu kirpputoreilta. Rakastan tunnelmaa täällä, takkapuiden ritinää ja kynttilöden luomaa tunnelmallista valoa.


Ruokailuhuone:




Olohuone:





Keittiö:

 

I love it

lauantai 25. tammikuuta 2014

to do 2014

talven ensimmäinen lumienkeli
Mietin tämän postauksen tekemistä jonkin aikaa. AA-kerhomainen 12 kohdan to do-lista ei vaikuta tänä vuonna tärkeältä. Kuten aiemmin jo mainitsin, niin olen odottanut talven tuloa vaikken missään nimessä talvi-ihmisiä olekaan. Lumen tulon myötä koen että pölyt on puhallettu pois kaikesta. Tuntuu raikkaalta, valoisalta. Tosin ajatukseni ovat jo kohdistuneet kevääseen; lisääntynyt päivänvalo alkaa herätellä minuakin horroksesta ja tuntumani tähän vuoteen on positiivinen. Muutoksia on varmasti luvassa ja suurien asioiden edellä 12 kohtainen listani tuntuu mitättömältä.

On vain muutama asia, joita oikeasti tavoittelen tältä vuodelta;

1. Onni
Haluan olla onnellinen elämässäni. Muutaman viime vuoden aikana olen kasvanut valtavasti ja tiedän nyt kuka olen ja mitä elämältäni haluan. Onni on tavoittelemisen arvoinen asia jokaisen elämässä.

2. Raha
En kaipaa lottovoittoa tai palkankorotusta. Opiskeluiden ja sairauslomalla olon aikana vyötä sai kiristää kaksin käsin. Tämän vuoden tavoitteena on talouden tasapainottaminen mielellään niin, että säästöönkin jäisi jotain. 

3. Ystävät
Koen, että olen laiminlyönyt ystäviäni, vaikka olenkin viime aikoina koittanut kunnostautua asiassa. Tänä vuonna haluan pitää ystäviini enemmän yhteyttä, nähdä heitä ja olla tukena elämän mutkissa.


Siinä ne asiat. Teatterissa käyminen tai ulkoilun lisääminen ei näiden asioiden rinnalla tunnu siis kovin tärkeiltä, kuten ehkä ymmärrätte. 

Anya 2014

Ihanaa ja onnentäyteistä vuotta 2014 kaikille!

tiistai 31. joulukuuta 2013

to do 2013 - how did I do?

Vuoden viimeiset hetket lähenevät loppuaan ja on aika jälleen pieneen katsaukseen siitä, miten vuosi sitten tavoitteeksi asettamani kohdat toteutuivat. Tiedän jo yleiskatsaukselta, että ei niin hyvin kuin toivoisin; tämä vuosi on mennyt arjen pyörittelyssä, uuteen duunipaikkaan rakastuessa ja vain vähän omien, itsekkäiden tarpeiden huomioinnissa. Mutta, lets have a look:

   
1. "Kyltyyri, kyltyyri, kyltyyri!"
Tänä vuonna olen edelleen lukenut erittäin paljon ja kaikenlaista kirjallisuutta. Teatterissa olen käynyt vähemmän kuin suunnittelin - tänä vuonna jopa Vartiovuorenmäen kesäteatteri jäi näkemättä. Runoja olen lukenut enemmän, olen nauttinut tanssiesityksistä ja hyvästä musiikista. Museoista olen kokenut mm. KGB-museon, joka oli erittäin mielenkiintoinen. Fifty-sixty siis.

Teksti KGB -huoneen ovessa. Ei juuri herätä epäilyjä jos ovessa lukee "täällä ei ole mitään" :D
KGB -huone Hotelli Virussa
 
2. Huomioi itsesi
Alkuvuosi meni asian suhteen aivan loistavasti, koitin kanavoida täydellisyyden tavoitteluun tuhrautuvan energian itseeni ja elää hetkessä, hitaasti, huomioiden ympäristöä ja muita ihmisiä, nauttien. Puolessa välissä vuotta vaihdoin työpaikkaa, jolloin perfektionisti-minä nosti jälleen ammatillista päätään. Mutta, olen kuitenkin tavoitellut täydellisyyttä vain maltillisissa määrin, enkä ole unohtanut itseäni omien vaatimusteni alle. Pärjäsin tässä kohdassa siis melko hyvin!
  
3. Kuntoile
 Ei. Tämä ei kerrassaan onnistunut. Alkuvuoden aikana koitin ottaa arjen rutiineiksi tietyt kuntoilumuodot, mutta intoni lopahti ennen kuin edes kunnolla alkoi. Koitan tehdä parannuksen aina kaikki tai ei mitään -tyyliin, ja sen vuoksi "uuden elämäntavan" ylläpitäminen on aina huipputyölästä. Nyt loppuvuoden aikana olen tehnyt pohjatyötä itseni kanssa asian suhteen ja uskoisin, että pienin askelin uudet tavat on helpompi hyväksyä. Toisin sanoen ja kohtaan kaksi viitaten, kun turha stressaaminen asiasta saadaan sivutettua, niin eteenpäin menemisen luulisi olevan helpompaa.
   
4. Ulkoile enemmän, säässä kuin säässä
Ääh. En tosiaan ole ulkoilmaihminen mitä tulee niihin räntäsateisiin tai kuraan tai pakkaslukemiin. Olen kuitenkin ulkoillut enemmän. Syksyllä teimme useita metsäretkiä, kesällä vietimme aikaa pihalle puuhaten sekä uimarannalla loikoillen. Kevät on lempiaikaani nykyään, rakastan ensimmäisiä auringonsäteitä ja maasta pikkuhiljaa puskevia krookuksia. Silloin on ilo ulkoilla. Mutta kaikki ääriolosuhteet, yöh.
    
5. Laihdu
Noup. Samoissa kiloissa ollaan edelleen. Tietoisempana, valmiimpana kylläkin. Käyn kohta keski-ikään, joten asialle olisi totta tosiaan tehtävä jotakin. Pian.


  
6. Käytä aikaa uuden opetteluun
Keväällä vietin useita itsetutkiskelun hetkiä ja opin omasta itsestäni todella paljon. Ymmärrän joitain valintojani todella paljon paremmin, osaan määritellä jaksamisen rajat ja paneudun itseeni aivan uudenlaisella innolla. Minä olen ainutlaatuinen, tärkeä kokonaisuus, jota ei toista samanlaista ole olemassakaan. Ammatillinen oppiminen oli uuden työn vuoksi pakollistakin, mutta myös erittäin nautinnollista ja antoisaa. I loved it! Kielen opiskelua varten olen katsonut kansalaisopiston sivuja, mutta Salossa ei ole tarjolla eestin kielen opetusta, ja juuri sitä haluaisin oppia.
    
7. Leivo lisää
Khyllä! Olen tehnyt kaikkea omasta näkökulmastani hurjan villiä, kuten käyttänyt liivatetta ja irtopohjavuokaa. Joulun alla tein usean satsin kermatoffeeta, kokosin piparkakkutalon sulalla sokerilla ja pyörittelin hassuja piparipalloja.
   
8. Tatuoidu
Olen tatuoitunut ja peräti kahdesti. Uusin suunnitelma on jätetty taiteilijalle ja alkuvuodesta varailen aikaa asialle. Jei!

 

9. Hemmottele perhettä
Mitään varsinaista hemmottelua perheeni ei ole saanut, toki pieniä, suloisia, hymyilyttäviä juttuja arjen keskellä. Peikkoprinsessa pääsi syntymäpäivänään fanitytöksi Robinin konserttiin, mutta muuten hemmottelu on ollut vain pieniä bonuksia. Eivätkä marsut saaneet ulkohäkkiä. :/
      
10. Tapaa ystäviä
Olen tämän vuoden aikana tavannut ystäviä mielestäni melko kiitettävästi. Rakkaimmat ovat pysyneet rinnalla ja maalle verkostoitumisen myötä olen saanut todella paljon myös uusia kavereita. Vapaat illat ja viikonloput ovat helpottaneet ystävien tapailua, vaikka edelleen tapaamatta on jäänyt niitä jotka nauttivat itse arkivapaista.
      
11. Tee seikkailu
Nää. Kävimme kyllä Puuhamaassa, mutta tulimme turvallisesti kotiin yöksi. Uusia paikkakuntia listalle kertyi Vihti, Karkkila ja Hyvinkää, joista jälkimmäisen läpi vain ajoimme. Telttailu, lapsuuden maisemiin paluu ja uusien paikkojen tutkiminen jäivät siis ensi vuoteen.
      
12. Seuraa omaa polkuasi
Sanoisin että paremmin. Olen minä, omine arvoineni ja uskomuksineni. Minulla on oma tyyli pukeutua, sisustaa, meikata, kasvattaa lasta, laittaa ruokaa, hoitaa eläimeni, tehdä työni. Minä olen minä, ainutlaatuinen tyyppi, kaikkine vikoinenikin.




Ihanaa Uutta Vuotta 2014!

sunnuntai 29. joulukuuta 2013

Santa Claus visited us

Jouluaattoaamu alkoi nuhaisissa tunnelmissa, sillä koko perheemme tuntui olevan flunssassa. Onneksi se ei menoa haitannut ja heräämisen + valmiiksi laittautumisen jälkeen pääsimme lähtemään ensin miehen vanhemmille aamiaiselle. Aamiaiseksi söimme perinteikästä riisipuuroa, nami maiskis. Katsoimme tv:stä niinikään perinteisen Joulurauhan julistuksen ja naureskelimme tv-kuvalle. Ihan heti ei tullut mieleen milloin viimeksi joulurauha olisi julistettu kansan piilotellessa kaiken kirjavien sateenvarjojen alla. Lumiukko jäi minulta näkemättä, höh. Appivanhemmilla avattiin jo ensimmäisen lahjukset. Peikkoprinsessa on taas ollut perheen kiltein tapaus, ehkäpä tontut eivät ole olleet näkemässä kuusivuotisuhmaa loppuvuodesta.. ;) Mekin saimme kyllä miehen kanssa monenlaista, joten ehkäpä tontut eivät ole seuranneet meitäkään silmä kovana aivan joka hetki.




Appivanhemmat olivat joulukuun alussa reissussa Saksan maalla, josta nämä ensimmäiset on hankittu. Olen teinitytöstä alkaen arvostanut kovasti saksalaista Villeroy&Boch -merkkiä, joka on perustettu jo aikaa sitten vuonna 1748. Rippilahjaksi sain kyseisen merkin astiastoa, mutta en ehtinyt valitettavasti kerätä sitä loppuun ennen kuin sen valmistus lopetettiin. Joulukoriste sekä -lautanen ylimpänä ovat Villeroy&Boch -merkkisiä. Lübeck -kassiin mahtuu vaikka ja mitä! Lisäksi saimme mm. Fiskarsin kolmeosaisen veitsisetin, joka tuli todellakin tarpeeseen!

Jouluaattoiltaa siirryimme viettämään isäni luokse, jossa ensimmäisenä vuorossa olikin herra Joulupukin vierailu. Saimme kaikki toivomiamme paketteja, tässä muutama kuva omistani:


Kerroskattila kuului toivomuslistaani. Tämä on huippu, en malta odottaa että pääsen itsekin keittämään riisipuuroa ja tekemään hieman uudenlaisia ruokia. Höyryttäminen avaa etenkin kasvisruoassa aivan uuden maailman, lisäksi että ruoka valmistuu lähes itsestään. Muumikulhoja sain kaksi, Tiuhti ja Viuhti sekä Muumimamma -kuvilla. Nämä ovat astianpesukoneessa, joten ei kuvaa.





 
My Saaga -koruni sai uuden helan (vasemmalla). Hela on Kalevankarhu, josta folkloressa kerrotaan näin: "Kalevankarhu oli hahmoista vahvin. Kerrottiin, kuinka karhu oli itse Hongattaren poika, jonka salojen emäntä oli synnyttänyt ”ylhäällä taivosessa, Otavaisten olkapäällä”. Karhua kohtaan tunnettiin suurta kunnioitusta ja pelkoa, olihan se puoleksi ihmisen sukua, puoleksi metsän väkeä. Ja siksi myös se, joka kantoi yllään karhun merkkiä, hallitsi sekä ihmistä että luontoa."


Lahjakortti kasvohoitoon löytyi toivelistaltani. En ole koskaan moisessa ollut, mutta menen erittäin ilolla kokeilemaan tätä hemmottelua. Ihoni on muuttunut kovasti vaativaiseksi, joten toivon samalla saavani vinkkejä näiden vaateiden toteuttamiseksi. Vain Elämää 2 jatkuu -cd sisälsi kauden parhaimmat biisit, mieheni selvästi tuntee makuni ja valitsi kahdesta mahdollisesta levystä juuri sen, josta enemmän uskon pitäväni. Vielä levy ei ole päässyt kuunteluun, mutta ehkäpä jo tänään!






Paketeistani paljastuivat myös raakasuklaan valmistuspaketti sekä Luonto sisustaa -kirja. Näitä kuoriessani pois koristepaperin alta tunsin lämmön läikähtävän jossain syvällä. Läheiseni tuntevat minut todella hyvin ja tässä se taas nähdään. Ihanat! Kirjaa olen vasta hieman selaillut, koitan tarkoituksella hieman pantata lukunautintoa itseltäni, sillä silloin saan nauttia kirjasta kauemmin. :D






Muita lahjoja olivat mm. pörrösukat, Hennin lähettämät BPAL impit ( <3 ), konvehtirasia, jouluarpa (josta en voittanut, höh), rahaa ja Partyliten tuikkukupit. Lahjojen avaamisen jälkeen söimme vatsat pinkeiksi joulupöydässä ja myöhemmin pelasimme lautapelejä, kuten yleensä aina kun vietämme iltaa.

Eikä tämä vielä tähän jäänyt! Joulupäivää lähdimme viettämään äitini luokse, jossa söimme uudelleen jouluruokia ja avasimme lahjoja! Myös tämä ilta jatkui pelien pelaamisella, mieheni sai uuden version Trivial Pursuitista, joten otimme tietysti heti erän. Loppuillasta pelasimme vielä korttia ja tyhjensimme yhden tai kaksi punaviinipulloa. Joulupäivän paketeista löysin seuraavat:

Hackmanin uuden paistinpannun, kuten olin joulupukille kirjoittanutkin. Tämä vaikuttaa erittäin laadukkaalta, kunnon pannulta verrattuna vanhoihin Ikea-pannuihin. Ruoanlaitto on siis triplasti mukavampaa joulun jälkeen! Aivan yllärinä sain kuitenkin vielä toisenkin paketin. Tätä en ollut mitenkään odottanut, sillä äitini joulupukkeili minulle jo talvikengät Viron reissulla, enkä odottanut enää muuta. Silti edessäni oli vielä yksi paketti. Ja, haha, ymmärtäähän tämän. Ihmeidentekijät tv-sarjan kaikki jaksot dvd-versioina! Tämä on tullut Maikkarilta joskus 90-luvulla! Sairaanhoitaja Anna sai siis Annan sairaalaan sijoittuvaa katseltavaa. ;) Nämä täytyy ehdottomasti laittaa katseluun kunhan saan uusimman löytöni Netflixistä loppuun (Paljastavat valheet, aivan huippu!).


Kuten sanoin, olen lahjamäärästä päätellen ollut aivan hurjan kiltti! Seuraavaksi suunnataankin sitten ajatukset jo Uuden Vuoden viettoon.

lauantai 28. joulukuuta 2013

Yule 2013

Varsinaista Yulea vietimme asiaankuuluvasti 21.12 talvipäivänseisauksena eli vuoden pimeimpänä päivänä. Kokosimme peikkoprinsessan kanssa piparkakkutalon, teimme joulutorttuja ja laitoimme joulukoristeita paikalleen. Kiirettä ei pidetty, vaan välillä istuskeltiin myös sohvalla katsomassa lastenohjelmia tai torkkumassa (saatte arvata kumpi teki kumpaa, haha). Illalla laitoin kynttilät palaamaan ja tunnelmoin punaviinilasillisen kera. Mies oli duunissa eli poissa jaloista. ;)

 

Piparitalossa ei meinannut katto pysyä oikein paikallaan, vaikka sokeriliimaa on öbaut litra joka välissä. Onhan tuo hieman surullisen näköinen, mutta mitäpä siitä. Pääasia että sen tekeminen oli kivaa! Joulukoristeet ovat kodissani yleensä aina melko maltillisia, vain muutamia punaisia liinoja tai tonttu-ukkoja. Tänä vuonna hankin uuden jouluverhon keittiöön, sillä ihastuin syksyllä tuollaisiin sidottaviin juttuihin. Koitin etsiä myös uutta mattoa, mutta sellaista en löytänyt. Joulukoristuksista kirkko, joka sijaitsee stereoiden päällä on joulumuistiainen miehen perheeltä. Hopeisen kellon on peikkoprinsessa askarrellut päiväkodissa (loistava idea btw). Kynttilöitä on paljon ympäri kotia ja muutamat varsinaiset jouluvalotkin on laitettu paikoilleen. Niistä vaan saa aina kovin huonoja kuvia, joten en ottanut niitä lainkaan.


Jouluverho keittiössä




Joulukuusi on sama valkoinen kuin viime vuonnakin. Ensi vuodeksi olen kyllä suunnitellut hankkivani tavan vihreän kuusen, joko tuollaisen muovisen tai sitten rupeamme hankkimaan aidon kuusen tästä eteenpäin. Siitä tulee niin mahtava jouluinen tuoksu kotiin! Tänä vuonna kuusessamme ei ole edes lainkaan valoja, eli joulukoristelumme ovat todellakin jääneet minimaalisiksi. Kohtahan ne saa toki jo ottaa pois ja alkaa valmistella kevättä. Mutta ennen sitä tsemppaan vielä muutaman postauksen, olen nimittäin saanut Korvatunturin herralta hurjasti kaikkia muistiaisia ja sitten täytyy vielä käydä läpi to do-lista.


Toivottavasti kaikilla on ollut ihana ja rentouttava Yule + joulu!