tiistai 31. joulukuuta 2013

to do 2013 - how did I do?

Vuoden viimeiset hetket lähenevät loppuaan ja on aika jälleen pieneen katsaukseen siitä, miten vuosi sitten tavoitteeksi asettamani kohdat toteutuivat. Tiedän jo yleiskatsaukselta, että ei niin hyvin kuin toivoisin; tämä vuosi on mennyt arjen pyörittelyssä, uuteen duunipaikkaan rakastuessa ja vain vähän omien, itsekkäiden tarpeiden huomioinnissa. Mutta, lets have a look:

   
1. "Kyltyyri, kyltyyri, kyltyyri!"
Tänä vuonna olen edelleen lukenut erittäin paljon ja kaikenlaista kirjallisuutta. Teatterissa olen käynyt vähemmän kuin suunnittelin - tänä vuonna jopa Vartiovuorenmäen kesäteatteri jäi näkemättä. Runoja olen lukenut enemmän, olen nauttinut tanssiesityksistä ja hyvästä musiikista. Museoista olen kokenut mm. KGB-museon, joka oli erittäin mielenkiintoinen. Fifty-sixty siis.

Teksti KGB -huoneen ovessa. Ei juuri herätä epäilyjä jos ovessa lukee "täällä ei ole mitään" :D
KGB -huone Hotelli Virussa
 
2. Huomioi itsesi
Alkuvuosi meni asian suhteen aivan loistavasti, koitin kanavoida täydellisyyden tavoitteluun tuhrautuvan energian itseeni ja elää hetkessä, hitaasti, huomioiden ympäristöä ja muita ihmisiä, nauttien. Puolessa välissä vuotta vaihdoin työpaikkaa, jolloin perfektionisti-minä nosti jälleen ammatillista päätään. Mutta, olen kuitenkin tavoitellut täydellisyyttä vain maltillisissa määrin, enkä ole unohtanut itseäni omien vaatimusteni alle. Pärjäsin tässä kohdassa siis melko hyvin!
  
3. Kuntoile
 Ei. Tämä ei kerrassaan onnistunut. Alkuvuoden aikana koitin ottaa arjen rutiineiksi tietyt kuntoilumuodot, mutta intoni lopahti ennen kuin edes kunnolla alkoi. Koitan tehdä parannuksen aina kaikki tai ei mitään -tyyliin, ja sen vuoksi "uuden elämäntavan" ylläpitäminen on aina huipputyölästä. Nyt loppuvuoden aikana olen tehnyt pohjatyötä itseni kanssa asian suhteen ja uskoisin, että pienin askelin uudet tavat on helpompi hyväksyä. Toisin sanoen ja kohtaan kaksi viitaten, kun turha stressaaminen asiasta saadaan sivutettua, niin eteenpäin menemisen luulisi olevan helpompaa.
   
4. Ulkoile enemmän, säässä kuin säässä
Ääh. En tosiaan ole ulkoilmaihminen mitä tulee niihin räntäsateisiin tai kuraan tai pakkaslukemiin. Olen kuitenkin ulkoillut enemmän. Syksyllä teimme useita metsäretkiä, kesällä vietimme aikaa pihalle puuhaten sekä uimarannalla loikoillen. Kevät on lempiaikaani nykyään, rakastan ensimmäisiä auringonsäteitä ja maasta pikkuhiljaa puskevia krookuksia. Silloin on ilo ulkoilla. Mutta kaikki ääriolosuhteet, yöh.
    
5. Laihdu
Noup. Samoissa kiloissa ollaan edelleen. Tietoisempana, valmiimpana kylläkin. Käyn kohta keski-ikään, joten asialle olisi totta tosiaan tehtävä jotakin. Pian.


  
6. Käytä aikaa uuden opetteluun
Keväällä vietin useita itsetutkiskelun hetkiä ja opin omasta itsestäni todella paljon. Ymmärrän joitain valintojani todella paljon paremmin, osaan määritellä jaksamisen rajat ja paneudun itseeni aivan uudenlaisella innolla. Minä olen ainutlaatuinen, tärkeä kokonaisuus, jota ei toista samanlaista ole olemassakaan. Ammatillinen oppiminen oli uuden työn vuoksi pakollistakin, mutta myös erittäin nautinnollista ja antoisaa. I loved it! Kielen opiskelua varten olen katsonut kansalaisopiston sivuja, mutta Salossa ei ole tarjolla eestin kielen opetusta, ja juuri sitä haluaisin oppia.
    
7. Leivo lisää
Khyllä! Olen tehnyt kaikkea omasta näkökulmastani hurjan villiä, kuten käyttänyt liivatetta ja irtopohjavuokaa. Joulun alla tein usean satsin kermatoffeeta, kokosin piparkakkutalon sulalla sokerilla ja pyörittelin hassuja piparipalloja.
   
8. Tatuoidu
Olen tatuoitunut ja peräti kahdesti. Uusin suunnitelma on jätetty taiteilijalle ja alkuvuodesta varailen aikaa asialle. Jei!

 

9. Hemmottele perhettä
Mitään varsinaista hemmottelua perheeni ei ole saanut, toki pieniä, suloisia, hymyilyttäviä juttuja arjen keskellä. Peikkoprinsessa pääsi syntymäpäivänään fanitytöksi Robinin konserttiin, mutta muuten hemmottelu on ollut vain pieniä bonuksia. Eivätkä marsut saaneet ulkohäkkiä. :/
      
10. Tapaa ystäviä
Olen tämän vuoden aikana tavannut ystäviä mielestäni melko kiitettävästi. Rakkaimmat ovat pysyneet rinnalla ja maalle verkostoitumisen myötä olen saanut todella paljon myös uusia kavereita. Vapaat illat ja viikonloput ovat helpottaneet ystävien tapailua, vaikka edelleen tapaamatta on jäänyt niitä jotka nauttivat itse arkivapaista.
      
11. Tee seikkailu
Nää. Kävimme kyllä Puuhamaassa, mutta tulimme turvallisesti kotiin yöksi. Uusia paikkakuntia listalle kertyi Vihti, Karkkila ja Hyvinkää, joista jälkimmäisen läpi vain ajoimme. Telttailu, lapsuuden maisemiin paluu ja uusien paikkojen tutkiminen jäivät siis ensi vuoteen.
      
12. Seuraa omaa polkuasi
Sanoisin että paremmin. Olen minä, omine arvoineni ja uskomuksineni. Minulla on oma tyyli pukeutua, sisustaa, meikata, kasvattaa lasta, laittaa ruokaa, hoitaa eläimeni, tehdä työni. Minä olen minä, ainutlaatuinen tyyppi, kaikkine vikoinenikin.




Ihanaa Uutta Vuotta 2014!

lauantai 28. joulukuuta 2013

Yule 2013

Varsinaista Yulea vietimme asiaankuuluvasti 21.12 talvipäivänseisauksena eli vuoden pimeimpänä päivänä. Kokosimme peikkoprinsessan kanssa piparkakkutalon, teimme joulutorttuja ja laitoimme joulukoristeita paikalleen. Kiirettä ei pidetty, vaan välillä istuskeltiin myös sohvalla katsomassa lastenohjelmia tai torkkumassa (saatte arvata kumpi teki kumpaa, haha). Illalla laitoin kynttilät palaamaan ja tunnelmoin punaviinilasillisen kera. Mies oli duunissa eli poissa jaloista. ;)

 

Piparitalossa ei meinannut katto pysyä oikein paikallaan, vaikka sokeriliimaa on öbaut litra joka välissä. Onhan tuo hieman surullisen näköinen, mutta mitäpä siitä. Pääasia että sen tekeminen oli kivaa! Joulukoristeet ovat kodissani yleensä aina melko maltillisia, vain muutamia punaisia liinoja tai tonttu-ukkoja. Tänä vuonna hankin uuden jouluverhon keittiöön, sillä ihastuin syksyllä tuollaisiin sidottaviin juttuihin. Koitin etsiä myös uutta mattoa, mutta sellaista en löytänyt. Joulukoristuksista kirkko, joka sijaitsee stereoiden päällä on joulumuistiainen miehen perheeltä. Hopeisen kellon on peikkoprinsessa askarrellut päiväkodissa (loistava idea btw). Kynttilöitä on paljon ympäri kotia ja muutamat varsinaiset jouluvalotkin on laitettu paikoilleen. Niistä vaan saa aina kovin huonoja kuvia, joten en ottanut niitä lainkaan.


Jouluverho keittiössä




Joulukuusi on sama valkoinen kuin viime vuonnakin. Ensi vuodeksi olen kyllä suunnitellut hankkivani tavan vihreän kuusen, joko tuollaisen muovisen tai sitten rupeamme hankkimaan aidon kuusen tästä eteenpäin. Siitä tulee niin mahtava jouluinen tuoksu kotiin! Tänä vuonna kuusessamme ei ole edes lainkaan valoja, eli joulukoristelumme ovat todellakin jääneet minimaalisiksi. Kohtahan ne saa toki jo ottaa pois ja alkaa valmistella kevättä. Mutta ennen sitä tsemppaan vielä muutaman postauksen, olen nimittäin saanut Korvatunturin herralta hurjasti kaikkia muistiaisia ja sitten täytyy vielä käydä läpi to do-lista.


Toivottavasti kaikilla on ollut ihana ja rentouttava Yule + joulu!

lauantai 7. joulukuuta 2013

independence day

Onnea itsenäinen Suomi 96v.  




Joka itsenäisyyspäivä olen yrittänyt olla tv:n ääressä fiilistelemässä Tuntematonta sotilasta ja seuraamassa Linnanjuhlia. Monesti niitä on katsottu myös töissä ollessa, mutta tänä vuonna sain nauttia itsenäisyyden juhlistamisesta ihan kotosalla. Ensin vietin hyvän tovin siivoten ja olin melkoisen vihoissani perheelle, joka ei ollut laittanut tikkua ristiin asian eteen edeltävinä päivinä. Otti kovasti päähän heiluttaa imuria itsenäisyyspäivänä. Mutta sitten mietin, että mikäs sen mukavampaa oikeastaan, kuin siivota omaa kotia itsenäisessä maassamme. 

Tänä vuonna Yle oli viisaudessaan siirtänyt Tuntemattoman sotilaan esitysajan myöhäisiltaan alkamaan klo 22.30. Onneksi huomasin, että Iltasanomien netistä klassikon pääsee katsomaan jo klo 12 alkaen. Niinpä siivouksen jälkeen linnottauduin sohvalle kuulokkeet päässä ja nessu-paketti vieressä seuraamaan tuota aikamme yhtä upeimmista teoksista. Nessuja tarvittiin sekä surun että ilon kyynelten vuoksi. Uskomattoman hyväntuulista sakkia siellä on ollut sotimassa, vaikka olot ovat olleet mitä ovat.

"Et sie minnuu tunne? Mie olen Rokan Antti. Maanviljelijä Kannakselt. Nykyään Tikkakosken mannekiini."
"Joka pelkää se menköön, minä en lähde. Minä seison kovennettua."


Puolen välin paikkeilla leffaa painoin pausea ja seurasin epä-Linnanjuhlia. Kättelyt menivät aivan ohitse, vain muutaman ehdin katsoa, mutta show oli kyllä mahtava! Tämän jälkeen katselin Tuntemattoman loppuun ja viimeiseksi ennen nukkumaanmenoa kuuntelin vielä tämän:


Tästä tulee aina mieleen edesmennyt vaari ja hänen hautajaisensa. Olen ollut 12v. kun vaari haudattiin, enkä muista päivästä juuri muuta kuin tämän kappaleen ja sitä seuranneen tunnelman. Edelleen tämän kuuleminen saa palan kurkkuun. Hieno kappale, kyllä.


perjantai 22. marraskuuta 2013

the magic of winter

En oikeastaan ole ikinä ollut mikään talvi-ihminen. En pidä rännästä, paukkupakkasista tai suojalumen kolaamisesta. En myöskään diggaile liukkaita teitä, ikkunoiden skrapaamista aamuisin tai kylmän ilman ja lämpimän hengityksen huurustamia silmälaseja. Tiedostan nämä ei-lempiasiat tänäkin vuonna, mutta jollain tapaa tämän talven tuleminen on toisenlaista. Tuntuu hyvälle, kuten viime postauksessakin kirjoittelin. Tuntuu raikkaalle, puhtaalle. Ja kohta myös joululle! Talvesta en niinkään ole välittänyt aiempina vuosina, mutta joulua olen alkanut fiilistellä aikaisemmin ja aikasemmin joka vuosi. Muutaman vuoden kuluttua tuskin harmistun edes kauppakeskusten joululauluista lokakuussa. :D



Joulun ja Yulen tunnelma on aivan erityinen, valot, koristeet ja kynttilät loistavat aivan eri tavalla kuin muulloin. Kauniisti katettu pöytä näyttää arvokkaammalta kuin muulloin ja perheen läheisyys ja läsnäolo lämmittää normaalia enemmän. Lahjojen vaihtaminen tuntuu aina erityisen hyvälle. Niiden saaminen on tietysti aina mukavaa, mutta vielä enemmän nautin siitä, kun saan ajan ja harkinnan kanssa hankkia jotain lahjansaajalle tärkeää/mukavaa/arvokasta. Nautin myös kodin laittamisesta juhlaan. Tänä vuonna teemavärit taitavat olla valkoinen, hopea ja vaaleanpunainen. Näistä väreistä tulee aina mieleeni Muumien taikatalvi, en tiedä kyllä miksi!  



Hiustenkasvatusprojektini on hyvässä mallissa. Olen jo muutamaan otteeseen leikannut kuivia ja huonoja latvoja pois, jotta hiukset jaksaisivat kasvaa paremmin. Kohta hiukseni ovat jo tasapitkät, jee, kun tähän saakka niska on kasvanut aina MacGyvermäisesti pitkäksi ja sivut ovat olleet lyhyemmät. Vielä on projektia edessäpäinkin, mutta olen tosi tyytyväinen etten ole napannut Fiskarsseja käteen tai tehnyt muutakaan tyhmää. Se kun tavallisesti on niin tapaistani.. Muilta osin elämä porskuttaa eteenpäin samanmoisesti, mitään ihmeitä ei kuulu. Muutamat kylän joulumarkkinat ovat tiedossa ja niissä olen luvannut olla apukäsinä, lähinnä siis myyntipuuhissa, kun mikään jauhopeukalo en tottavie ole. Ensi viikonloppuna peikkoprinsessa tosin reissaa vaarille ja me teemme matkan "etelä-Helsinkiin" eli siis Tallinnaan. Pikkujoulukausi avataan jo edeltävänä päivänä, mikäli aikatauluun sopii. Tiedossa olisi syömistä ja juomista työkavereiden kanssa. Tekemisen täyteinen viikonloppu! Niin kivaa. ♥ Kunhan sitä vaan malttaisi vielä viikon tehdä töitä ensin. :D



Pikkujoulutunnelmiin ja glögin tuoksuun, ciao.

maanantai 28. lokakuuta 2013

"yes, autumn´s here again..

..to put all forms of life to an end. Death has taken over and slowly fades the light away."

Syksyinen vakiobiisini alkaa soida päässä heti, kun päivänvalo hiipuu ja pimeys lisääntyy. Syksy on kaunista, mutta myös surullista. Joka vuosi sitä fiilistelee eri tavalla. Tänä vuonna syksy on tuntunut ahtaalta, liian pieneltä, tunkkaiselta. Vaikka ruska oli kaunis ja olen nauttinut lempi-syys-asioistani. Odotan tervetulleena talvea, joka ensilumen myötä tuo raikkaan tuulahduksen, puhaltaa pois kaiken pölyisen ja antaa mahdollisuuden jälleen uuteen. 

Tämän hetken lempiasiani:
* Samhain
* Kynttilät
* Ystävät ja perhe
* Punaviini
* Nightwish (Anette)
* Jazz ja blues
* Sade
* Metsä
* Vain elämää
* Tatuoinnit
* Tim Burton
 * Työ

Ja ei-lempiasiani:
* Koiran tassuissa kulkeutuva märkä hiekka
* Marsujen asumusten vuoraaminen finnfoamilla - kätevää, mutta sisutuksellisesti ei niin tyylikästä
* Pimeys
* Liian vahva kahvi, jota joku töissä aina keittää
* Ruoan laitto - inspiraatio kadoksissa

Kummasti sitä saa itselleen konkretisoitua hyvät ja huonot puolet, kun ne listaa ylös. Hyviä tuntuu taas olevan enemmän ja huonoihin olisi kai aika helppo puuttua. Ei siis hullumpi tilanne taas ollenkaan. Kohta pääseekin taas Kurpitsajuhlan viettoon ja tänään kaupasta kotiutuikin jo ensimmäinen Jack´o´Lantern. Can´t wait!


Tim Burtons Trick or Treat collage
 ^ On se taitava mies, kyllä.

perjantai 4. lokakuuta 2013

maanantai 30. syyskuuta 2013

Cirque Dracula

Olen sentään hiljaiselossani ja arjen pyörityksessä oikein tehnytkin jotain. Joitain viikkoja sitten tein myöhäis-kesäretken Turkuun, menneisyyteni kaupunkiin, jota fiilisten edelleen. Aurajoki on niin kaunis illan hämyssä, valaistuna. Retki vei ystäväni luokse, josta siirryimmekin muutaman mutkan kautta Suomen Joutsenen hoodeille, Varvintorille. Siellä esitettiin upean Art Teatron valmistama Cirque Dracula -show. Kuten yleisessä tiedossa on suuri rakkauteni taiteisiin, etenkin esittävään taiteeseen, niin voitte vain kuvitella kuinka fiiliksissä olin. Show oli hieno ja erityisen upean siitä teki mielestäni sen suomalaisuus. Art Teatrohan on varsinais-suomalainen perheyritys, joka on aloittanut toimintansa v. 2008. Tässä muutamia kuvia showsta (kuvat täältä, kuvaaja Kari Vainio).





Esityksen jälkeen ilta jatkui vielä pitkän aikaa. Kiertelimme keskustaa, kävimme pubissa yksillä ja ihailimme kaupunkinäkymää Vartiovuorenmäeltä. Bussille lähtiessämme löysimme lasten leikkipuiston, jossa oli aivan pakko käydä keinumassa. Ja ratsastamassa vieteriponilla, haha! Oli huippua. Tässä vielä muutama kuva meistä iltapäivältä, myöhäisempiä otoksia ei ole, tai ainakaan niitä ei julkaista. ;)



pölöt yhteiskuvassa

Kiitos hurrrjan paljon Ystävälle tästä reissusta! Oli kivvaa!

torstai 6. kesäkuuta 2013

6x5

Olen vihdoin löytänyt uuden kipinän elämään. Ei sillä, ettäkö tässä missään kuilussa olisi varsinaisesti oltukaan, mutta pitkään kaikki on ollut vain plääh. Nyt, uuden työpaikan myötä, olen löytänyt arkeeni monia juttuja, joiden tekemisestä olen ennen nauttinut ja nyt taas. Esimerkiksi ratsastus. En malta odottaa että pääsen sunnuntaina hevosen selkään hikoilemaan! Tietokoneella möllöttäminen on vaihtunut kehittävämpiin puuhiin, kuten pihatyöt, lukeminen ja ristikot. Olen myös levännyt paljon. Tajusin, että aikaisin nukkumaan meneminen ei oikeasti ole minulta pois, vaan ainoastaan elämänlaatuani parantava asia. Tunnen itseni myös aikuiseksi. Suurinpiirtein ensimmäistä kertaa ikinä.

Blogeja selaillessani löysin hauskoja kysymyksiä, joihin halusin vastata itsekin. Näistä tuli mieleeni se, miten ainutlaatuisia me kaikki olemme. Henkilöllä, jonka blogista tämän pihistin, oli todella erilaisia vastauksia kuin itselläni. :)

5 asiaa, joita tarvitset päivittäin:
- perhe
- huumori
- kahvi
- lepo
-  oma hetki

5 kirjaa, joita suosittelet:
- Harry Potterit
- Outi Pakkasen tuotanto
- Taru sormusten herrasta -trilogia
- Barbara Demick - Suljettu maa, elämää Pohjois-Koreassa
- Jason Webster - Duendé

5 materialistista joululahjatoivetta:
-arvostan eniten lahjoja, joita todella, oikeasti tarvitsen.. olen surkea antamaan toivelistoja, mutta..
- raha
- kirjat
- lupaus avusta pihatöissä
- punaviini, haha!

5 paikkaa, joissa haluaisit käydä:

- Praha
- Budapest
- Krakova
- Kroatia
- Suomen lomakohteet, mulla on näkemättä mm. yleissivistykseen kuuluva Heureka (ja nyt siellä on se ihmis-näyttely, minkä haluan välttämättä nähdä!)

5 adjektiivia, jotka kuvaavat sinua:
- iloinen
- ystävällinen
- avulias
- eläinrakas
- luonnonsuojelija

5 elämänohjetta, jotka antaisit muille:
 - ole oma itsesi
- seuraamalla unelmia pääsee pitkälle
- aika aikaansa kutakin
- kun kumartaa toiselle, pyllistää toiselle
- hakuna matata!


tiistai 14. toukokuuta 2013

home make-over

koti <3
Kolmisen viikkoa sitten vietimme talkooviikonloppua tapetoinnin ja listoittamisen parissa. Loistavasta jäljestä käy kiittäminen äitiä ja hänen miestään, sillä puoliammattilaisina remontintekijöinä heillä oli selvät sävelet jo silloin, kun itse vasta heräilin aamukahvini ääressä. Oma mieheni laitettiin yleismieheksi, joka maalasi, kantoi, avusti siellä ja täällä. Minä ja äiti saimme vastuuksi tapetoinnin, haha. Äitin mies laittoi listat paikalleen sitä mukaa kun tapetti oli seinässä ja voihan miten hienoksi etenkin ruokailuhuone tulikaan!

Harmi, etten ole muuttovaiheessa ymmärtänyt ottaa ”ennen” -kuvia, sillä olohuoneessa ollut tummanruskea krokotiilinnahkajäljiltelmä -tapetti olisi kyllä todellakin ollut hienoa jakaa kanssanne! Muutama kuva sentään löytyy muista huoneista, entiset asukkaat olivat mieltyneet tummiin väreihin joten tapetit joka huoneessa olivat mustat tai ainakin lähes mustat. Tapetoimattomat seinät oli taas maalattu harmaalla joka huoneessa. Siis aivan kaikkialla; makuuhuoneessa, ruokailuhuoneessa, olohuoneessa, jopa vessassa..!

Mutta nyt, pitemmittä puheitta, kuvia:

 Ruokailuhuone ennen






 Ruokailuhuone jälkeen









Ruokapöytä, tuolit ja matto säilyivät toki remontin jälkeenkin samoina, vaikka olenkin kyllä vähän haaveillut noiden ruskeiden saluunatuolien tilalle tavan valkoisia pinnatuoleja. Sopisivat paremmin kokonaisuuteen. :) Tykkään tosta uudesta tapetista aivan mielettömästi!


Makuuhuone ennen






Makuuhuone jälkeen





Vielä pitäisi makkarissa maalata tuo kakluunin takainen seinä, sekin on nyt -ylläri ylläri, harmaa. Tarkoitus on maalata se valkoiseksi niin että pääsee kakluunin väri oikeuksiinsa. Rakastuin tuohon punaiseen heti ensimmäisellä kerralla kun käytiin talossa. :) Pikkuneidillä on yksi jaloistaan rikki oleva pinnatuoli yöpöytänä; pinnojen väliin mahtuu hyvin iltasatukirjat ja istuintasolle radio.


Olohuone




Olkkarissakin on jo verhot vaihtuneet keväisempiin samoin kuin tyynytkin. Olen vain ollut liian laiska ottamaan uusia kuvia.. Kaksi ensimmäistä on talvelta, kuten ikkunasta katsomalla huomaa ja viimeinen vapulta, sen paljastaa serpentiinit.  

Minä rakastan kotiani! 

***


Seuraavat projektit ovatkin ulkosalla toteutettavia. Angervot saavat siirtyä kukkimaan joko kaatopaikalle tai sitten istutan ne johonkin uuteen paikkaan pois peikkoprinsessan leikkipihan tieltä. Leikkipihalle on tulossa leikkimökki ja hiekkalaatikko, molemmat hand made by ukki. Trampoliininkin olen luvannut lapselle hankkia, joten kyllä sitten kelpaa. Alapihalle rakennetaan terassi ja portaat parvekkeelta alas. Sen lisäksi olisi puutarhanhoidollista ohjelmistoa; ryytimaan laittoa ja nokkosia vastaan taistelua. Enkä malttaisi odottaa!