and then there is autumn

Syksy. Ruska. Pimeät illat. Kynttilät. Punaviini. Lämmin sohvan nurkka.

Syksyssä on aina luopumisen tuskaa, joka tekee minut surulliseksi. Pihakeinut jäävät ilman keinujia, ihmiset vetäytyvät sisätiloihin. Pukeudutaan kumisaappaisiin ja piiloudutaan sateenvarjon alle, ei katsota enää kohti eikä tervehditä. Ilma tuoksuu märältä, aamuisin hengitys huuruaa. Kukat kuolevat. Kaiken päälle laskeutuu läpinäkymätön harso, jonka alla ihmiset ajattelevat näitä samoja asioita.

Syksyisin luen tavallisesti paljon, lähinnä dekkareita jotka sopivat tunnelmiltaan täydellisesti omaan mielialaani. Sisustaminen nousee prioriteetiksi, luonnon värien paljous lähes vaatii tekemään joitain muutoksia myös kotiin. Tänä vuonna, tänä ensimmäisenä syksynä uudessa kodissani, valitsin väreiksi valkoista, harmaata, vaaleanpunaista ja vaaleansinistä. Ei siis varsinaisia syysvärejä, mutta ehkä nekin kielivät joistain muutoksista, joita minussa on tapahtunut. Tunnen itseni kevyeksi, realismi on saanut seurakseen ripauksen optimismia. Yhtenä iltana kävelin paljasvarpain pihalla, vesisateessa, kädet ylhäällä ja pyörin vimmatusti ympyrää. Tunsin itseni vapaaksi. Vesilammikoihin hyppiminen tuo saman tunteen. Mitä sitten, vaikkei olisikaan saappaita, mitä sitten, että onkin jo aikuinen? 

Olen tutustunut uusiin ihmisiin. Olen aistinut heistä enemmän kuin koskaan ennen. Joidenkin ihmisten surumielisyys on lähes käsinkosketeltavaa ja jotkin paikat tuntuvat huokuvan samaa tunnelmaa. Johtuuko se syksystä, aikuisuudesta vai elämänkokemuksesta? Kaikesta yhteensä? 

Kaiken vakavamielisyydenkin keskellä nautin syksystä. Sen kauneudesta, tekosyystä jäädä sisälle, kirjoista, tunnelmasta joka tulee kynttilöistä, uusista mahdollisuuksista.

having a holiday

Vihdoin kauan kaivattu kesäloma on alkanut! Ensimmäinen viikko tätä lystiä alkaa olla jo pulkassa ja ilmat ainakin ovat hellineet! Peikkoprinsessa aloittaa koulun ensi maanantaina, joten tämä viikko on pitänyt sisällään monenlaista viihdykettä äiti-tytär(-isä) -hengessä. Ensimmäisenä visiteerasimme tytön kummasedän eli minun pikkuveikkani kanssa Turussa Jukuparkissa. Loistovalinta! Päivä oli helteinen ja kummasetä huippuseuraa typykälle; äitin ei tarvinnut keräillä rohkeutta hurjiin liukuihin, kun tyttö raahasi kummasedän niihin. Ja kun sanoin raahasin, tarkoitan, että raahasi. :D

loma-anya

Seuraavana vuorossa oli Puuhamaa, johon lähdettiin koko sakki. Oli oikein mukava päivä, lämmin sekin. Puuhamaassa on joka kerta ollut mukavaa, siellä on jokaisella jotakin, joten edes aikuisena ei ole kyllästynyt paikkaan vaikka kahtena kesänä peräkkäin onkin nyt käyty. Ampiaisia oli hirrrrveästi ruokapaikoilla, mutta muuten päivä oli mahtava.

Muuten viikko on kulunut uiden ja lekotellen, leikkien ja lukien. Vesi on kuulunut joka päivään joko uimisen tai suihkun tai pitkien suihkussa tapahtuvien leikkien merkeissä. Normaalisti en anna lutrailla suihkussa yhtään kauempaa kuin tarpeellista, mutta nämä helteet ovat varmaan pehmittäneet päätäni sen verran, että olen antanut tytön suihkutella. Mökilläkin ehdimme käymään, vietimme siellä yhden päivän äitini hyvässä hoivassa. Siellä iskee aina sisustuskipinä, liekö johtuvan äidin pettämättömästä sisustussilmästä? Muutaman "hankinnan" sieltä teinkin ja kotiin tullessa nikkaroin vielä jotakin työmiesten hylkäämästä kuormalavasta.

Muutenkin olen hieman muutellut sisustusta. Kuvat ovat taattua kännykameralaatua, joka on ilmeisesti sanomassa sopimuksen irti sillä kuvat ovat kaikki tärähtäneitä tein kameralle tai asetuksille mitä vain. Mutta tässä nyt muutamia:

keittiö

pakastimen päällä äitipuolelta saatu taulu (kuvassa Turku)

tykkään mun pikkuköökistä!

eteinen

kuvat lastenkirjasta nimeltä Maijan aakkoset

korut asuu lintuhäkissä

makuunurkka

eteisessä olleet lipastot saivat "välipalan" ja muutivat olkkariin. tähän päälle tulee akvaario

tytön huoneessa uudet verhot...

...ja vaatekaapissa pupunupit!

Kuormalavasta tuli siis sorkkarautaa, vasaraa, hiomapaperia ja spraymaalia käyttäen sängynpääty. Mökiltä mukaan tarttui vanha ikkuna, sille ei vielä ole lopullista paikkaa kun tuohon on tulossa akvaario. Luultavasti tulee akrvaarion yläpuolelle tai sitten vastakkaiselle seinälle. 

Nyt siirryn takapihalle nauttimaan auringosta, kylmästä juomasta ja naapureiden hyvästä seurasta!

new home vol. 2.0

Sain vihdoin otettua kuvia kodistani, joka toki edelleen on hieman keskeneräinen sisustuksen suhteen. Minulla ei ole mitään tauluja tai vastaavia vielä seinillä, sillä yksi lipasto odottaa vielä maalikerrosta nro 3 ennen kotiini muuttoa, jonka jälkeen vasta saan kaikki huonekalut virallisille omille paikoilleen ja katsottua taulujen paikat. En pidä näin paljaista seinistä, mutta olen oppinut, että kärsivällisyys on hyve. :D

Edellisessä postauksessa näkyy kotini ennen remonttitouhuja. Tässä nyt katsaus tämän hetkiseen tilanteeseen. Mainittakoon vielä, että kaikki huonekalut, matot, valaisimet, verhot, siis sanalla sanoen lähes kaikki, on kierrätettynä hankittua. Uutena olen ostanut yöpöydän lampun sekä suihkuverhon.

tästä alkaa:

 eteinen

tytön huone

 keittiö

olohuone

 

makuusoppi (olohuoneessa)

 

kylpyhuone

 

Muutama huomio kuvista, jos jollekin pistää silmään: 

Eteisen lipaston päällä oleva kehyksetön kuva on nostettu kuvaa varten tuohon, alla on vanhempieni hääkuva, joka asuu lipaston päällä. Kehykset hankittuani Maijan aakkoset pääsevät seinälle.

Keittiön tuolien päällystäminen on kesken, sillä niittipyssystä loppui niitit. Vasemmalla etualalla olevassa tuolissa on uudet pääliset, muissa kolmessa vanhat.

"Happiness is Homemade" on sisustustarra jonka liimasin takapihan oveen, löysin tämän alennuksesta muutamalla eurolla. Teksti pääsi keskeiselle paikalle, koska sen sanoma puhutteli minua kovasti.

Kaikki väritys on melko vaaleaa lukuunottamatta muutamia huonekaluja. Pidän tästä kovasti, koska saan helposti muutettua kotini ilmettä vaihtamalla sisustuselementtejä. Ja lilaa + pinkkiä pitää olla, asuuhan täällä vain tyttöjä!

new home

Uusi asuntoni vaati hieman rakkautta ja rutkasti maalia sekä tapettia ennenkuin se tuntui kodilta. Lattiat, katto ja keittiö olivat jo valmiiksi oikein hyvässä kunnossa, mutta seinäpinnat vaativat pienehköä kannanottoa. Sisustaminen on vielä puolitiessä, sillä ainoa mahdollinen muuttoautoni sijaitsee Turussa ja olen haalinut itselleni second hand kalusteita ympäri Varsinais-Suomea. Sohva odottaa vielä paikalleen pääsyä, samoin valaisimet ja matot. Tv-tasoni sekä vanha lipasto odottavat hiontaa ja uutta maalipintaa. Muutamat taulut pitäisi vielä saada paikoilleen, kuten myös pari hyllyä. Takapihani on, no, melkoinen, mutta eiköhän siitäkin kaunis tule. Kuvia laitan mielelläni kunhan tulee valmista, mutta sitä ennen muutamia kuvia ennen remonttia:

difference

Nyt voin jo hieman vapaammin hengittää, joten kerrottakoon täälläkin muutoksista, joita tämän vuoden puolella on ollut. Edellisessä postauksessa kerroinkin, etttä bosseilen duunipaikalla syksyyn ja jatkot selviää myöhemmin. Nyt on se myöhemmin, ja kesäloman jälkeen palaan taas entiseen pestiini, mikä on erittäin mukavaa sekin. Kokemus lähiesimiehenä toimimisesta on kullan arvoista työmarkkinoilla, joten olen todella kiitollinen tästä mahdollisuudesta joka minulle suotiin.

Toinen suuri muutos, ehkäpä se suurin, on muutto. Minä vuokrasin rivitalokaksion ja muutin pois yhteisestä talostamme kesäkuun alussa. Peikkoprinsessa visiteeraa viikko-viikko -systeemillä kummankin vanhemman luona. Tätä en toki tarkoittanut tapahtuvaksi silloin vajaa kuusi vuotta sigten sanoessani "tahdon", mutta tällä hetkellä tilanne nyt on näin. Ja -vaikka näin ei varmasti saisi tuntea, tai ainakaan ääneen sanoa- olen aivan luvattoman tytyväinen tällä hetkellä. 

"kun aamulla herään, mä tuntee voin sen; tää on kaunis päivä, mä oon onnellinen" ♡

wind of change

Blogihiljaisuuteni katkeaa ympäripyöreään ja mitäänsanomattomaan postaukseen, jossa meinaan kertoa muuttosten tuulista elämässäni. Talvi toi mukanaan raikkauden ja selkeyden. Keväällä odotan muutoksia konkreettisesti tapahtuviksi.

Jotain on jo tapahtunutkin. Hain työpaikallani vapaana ollutta lähiesimiehen pestiä ja minut valittiinkin virkaan määräaikaisesti. Syksyllä katsotaan jatkoja sitten.

Odottavin mielin mennään. Kevät!

february 2nd

Tiedän, että toistan itseäni mitä tulee vuodenaikojen hehkuttamiseen. Etenkin siis kevät on mielestäni aivan mahtavaa aikaa! Tänään vietetäänkin yhtä lempisapateistani, Imbolcia, vuoden ensimmäistä kevään juhlaa. Yhteensä kevättä juhlitaan kolmesti, mutta tämä ensimmäinen on näistä minulle tärkein. Aamuisin töihin mennessä ja iltapäivisin kotiin tullessa huomaa konkreettisesti kevään koiton lisääntyneenä valon määränä. Eilispäiväinen lumituisku hieman kadotti kevätajatuksia, mutta kohta saamme taas ihailla ensimmäisiä krookuksia ja narsisseja ja näemme jo ensimmäiset lakaisuautot. Eikä aikaakaan kun juhimme jo keskikesän sapattia Lithaa.

Mutta eipä mennä vielä edelle aikoja. Imbolcia olen viettänyt perinteisesti siivoillen talvijuttuja pois, herätellen kotia ja itseäni valoisampaan aikaan sekä tehden ennustuksia keväälle kynttilöiden valossa. Suuret muutokset puhalsivat elämääni ensilumen myötä, kuten intuitioni sanoi. Nyt on siis kaiken kaikkiaan ollut otollinen aika ennustusten tekemiselle ja itsensä virittämiselle niiden kanssa samalle taajuudelle. 

Nauttikaa kevään koitosta ja virittäkää mielenne valon aikaan.

my home

Jos jotkut asiat blogistani näkyvät läpi, niin luultavasti rakkauteni työhöni, esittävään taiteeseen ja kotiini. Rakastan punaista tupaani, maalla asumisen onnea ilman naapureita sekä rauhallista pihatietä. Rakastan viereistä metsää ja pellonreunoja, puuhommia ja lintuja jotka tekevät omat kotinsa pihapuihini. Rakastan marjapensaita ja raparperiani, jättimäistä sireeniä sekä räjähtänyttä perennapenkkiäni.

Kotiini liittyy vahvasti hienoinen mökkitunnelma. Eettisenä kuluttajana kotiini ei ole hankittu ainuttakaan huonekalua, mattoa, verhoa tai pöytäliinaa uutena. Kaikki on saatu lahjoituksena, haettu mummulan vinteiltä tai hankittu kirpputoreilta. Rakastan tunnelmaa täällä, takkapuiden ritinää ja kynttilöden luomaa tunnelmallista valoa.

Ruokailuhuone:

Olohuone:

Keittiö:

 

I love it

to do 2014

talven ensimmäinen lumienkeli

Mietin tämän postauksen tekemistä jonkin aikaa. AA-kerhomainen 12 kohdan to do-lista ei vaikuta tänä vuonna tärkeältä. Kuten aiemmin jo mainitsin, niin olen odottanut talven tuloa vaikken missään nimessä talvi-ihmisiä olekaan. Lumen tulon myötä koen että pölyt on puhallettu pois kaikesta. Tuntuu raikkaalta, valoisalta. Tosin ajatukseni ovat jo kohdistuneet kevääseen; lisääntynyt päivänvalo alkaa herätellä minuakin horroksesta ja tuntumani tähän vuoteen on positiivinen. Muutoksia on varmasti luvassa ja suurien asioiden edellä 12 kohtainen listani tuntuu mitättömältä.

On vain muutama asia, joita oikeasti tavoittelen tältä vuodelta;

1. Onni

Haluan olla onnellinen elämässäni. Muutaman viime vuoden aikana olen kasvanut valtavasti ja tiedän nyt kuka olen ja mitä elämältäni haluan. Onni on tavoittelemisen arvoinen asia jokaisen elämässä.

2. Raha

En kaipaa lottovoittoa tai palkankorotusta. Opiskeluiden ja sairauslomalla olon aikana vyötä sai kiristää kaksin käsin. Tämän vuoden tavoitteena on talouden tasapainottaminen mielellään niin, että säästöönkin jäisi jotain. 

3. Ystävät

Koen, että olen laiminlyönyt ystäviäni, vaikka olenkin viime aikoina koittanut kunnostautua asiassa. Tänä vuonna haluan pitää ystäviini enemmän yhteyttä, nähdä heitä ja olla tukena elämän mutkissa.

Siinä ne asiat. Teatterissa käyminen tai ulkoilun lisääminen ei näiden asioiden rinnalla tunnu siis kovin tärkeiltä, kuten ehkä ymmärrätte. 

Anya 2014

Ihanaa ja onnentäyteistä vuotta 2014 kaikille!